Tuhoutuneen taiteen museoyhdistys r.y. Säännöt

Ver. 10.01.2009





1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka



Yhdistyksen nimi on Tuhoutuneen taiteen museoyhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Ruotsin kielellä yhdistyksen nimi on Museetförening för förstörd konst rf. Yhdistyksen epävirallinen englanninkielinen nimi on Association for the Destroyed Art Museum, epävirallinen lyhenne ADAM.



2§ Tarkoitus ja toiminnan laatu



Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää jäsenistölle ja yleisölle tarkoitettua internetissä ja fyysisissä näyttelytiloissa toimivaa Tuhoutuneen taiteen museota. Museo pyrkii erilaisten reproduktioiden ja säilyneiden dokumenttien avulla luomaan kokonaiskuvaa maailmanhistorian aikana eri tavoilla tuhoutuneen taiteen kirjosta. Taiteella tarkoitetaan kaikkia taiteen muotoja kuten esimerkiksi musiikki ja sävel-, maalaus-, kuvanveisto, tanssi-, rakennus- elokuva- graffiti- yms taide.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys



3§ Toiminnan tukeminen



Yhdistys voi periä pääsymaksuja näyttely- tai museotoiminnoistaan sekä muista järjestämistään tilaisuuksista, harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa ( kirjat, julisteet, postikortit, multimediatuotteet, videot yms,), ylläpitää kahvilatoimintaa museon ja näyttelyiden tiloissa ja harjoittaa pienimuotoista tilojensa ja palveluidensa vuokraustoimintaa.



4§ Jäsenet ja jäsenmaksu



Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa henkilö taikka oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen jäsenistön muodostavat vuosijäsenet, perhejäsenet, kannattajajäsenet, yhteisöjäsenet ja kunniajäsenet.

- vuosijäseneksi hallitus voi hyväksyä yksityisen henkilön;



5§ Jäsenen eroaminen ja erottaminen



Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.



Hallitus voi toimintavuoden päätyttyä erottaa jäsenen, joka on laiminlyönyt jäsenmaksunsa. Jos jäsenmaksua ei ole suoritettu eräpäivään mennessä, voidaan mahdollisen jäsenlehden lähettäminen jäsenelle keskeyttää.



Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liitttymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.





6§ Hallitus



Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kolmesta kahteentoista muuta varsinaista jäsentä sekä vähintään ei yhtään ja enintään kolme varajäsentä. Hallituksen varsinaisten jäsenten toimikausi on neljä toimintavuotta. Varajäsenten toimintakausi on yksi toimintavuosi. Jos hallituksen jäsen eroaa, erotetaan, joutuu oikeustoimikelvottomaksi tai kuolee kesken toimikauden voi yhdistyksen kokous valita hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimintakaudeksi.

Hallituksen jäsenten on oltava 18 vuotta täyttäneitä.



Vaalikelpoisia ovat ainoastaan ne ehdokkaat,

  1. joiden valitsemista kyseiseen tehtävään vähintään kolme yhdistyksen jäsentä on kirjallisesti ehdottanut yhdistyksen hallitukselle viimeistään kolme viikkoa ennen yhdistyksen kokousta ja jotka ovat viimeistään mainittuna ajankohtana toimittaneet hallitukselle päivätyn ja allekirjoitetun suostumuksen tehtävään taikka

  2. joita hallituksen nimitysvaliokunta ehdottaa.

Ehdotukset on perusteltava ja niissä on ilmoitettava, ehdotetaanko henkilöä hallituksen puheenjohtajaksi, muuksi varsinaiseksi jäseneksi vai varajäseneksi.

Hallitus edustaa yhdistystä ja johtaa sen toimintaa, valitsee yhdistyksen toimihenkilöt, kutsuu koolle yhdistyksen kokukset sekä hoitaa yhdistyksen omaisuutta ja varoja. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan sekä sihteerin, yhdistyksen johtavan toimihenkilön, varainhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt keskuudestaan tai ulkopuoleltaan. Hallitus voi asettaa nimitysvaliokunnan ja tarvittaessa muitakin valiokuntia, joiden jäsenet se valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan. Hallitus voi päättää yhdistyksen irtaimen tai kiinteän omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta tai kiinnittämisestä.



7§ Hallituksen kokoukset



Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet hallituksen jäsenistä, joukossa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä. Jos yksi tai useampi hallituksen jäsen on estynyt osallistumasta hallituksen kokoukseen tai on esteellinen osallistumaan päätöksentekoon, astuvat varajäsenet heidän tilalleen syyskokouksen valitsemassa järjestyksessä.

Äänestäessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan tulee ratkaisuksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.

Hallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat ja joka hyväksytään hallituksen samassa tai jossakin kolmesta seuraavasta kokouksesta taikka jonka kokouksessa valitut kaksi pöytäkirjan tarkastajaa hyväksyvät.



8§ Yhdistyksen kokoukset



Vuosittain pidetään kaksi yhdistyksen varsinaista kokousta. Näistä kevätkokous pidetään huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Yhdistyksen kokous voidaan pitää myös muualla kuin yhdistyksen kotipaikkakunnalla.

Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi taikka jos 1/10 osa äänioikeutetuista jäsenistä tai tilintarkastaja sitä ilmoittamaansa asiaa varten hallitukselta kirjallisesti pyytää.

Kutsu yhdistyksen kokoukseen lähetetään jäsenille jäsenrekisteriin merkittyihin osoitteisiin postitse tai julkaistaan jäsenlehdessä vähintään kymmenen vuorokautta ennen kokousta. Ylimääräinen kokous voidaan kutsua myös koolle julkaisemalla kutsu Helsingin Sanomissa vähintään kymmenen vuorokautta ennen kokousta.

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;

  2. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;

  3. hyväksytään kokouksen työjärjestys;

  4. käsitellään hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös;

  5. käsitellään edellisen tilikauden tilintarkastuskertomus;

  6. päätetään edellisen toimintavuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille;

  7. päätetään hallituksen esityksistä ja niistä jäsenten esittämistä asioista, jotka on jätetty hallitukselle vähintään kolme viikoa ennen kokousta; sekä

  8. käsitellään muut esille tulevat asiat ottaen huomioon yhdistyslain (503/1989)24§:n säännökset.

    Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:



  1. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;

  2. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;

  3. hyväksytään kokouksen työjärjestys;

  4. käsitellään ja hyväksytään hallituksen laatima toimintasuunnitelma sekä siihen liittyvä talousarvio seuraavalle toimintavuodelle, minkä yhteydessä päätetään myös seuraavan toimintavuoden liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta;

  5. valitaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi hallituksen jäsenet sekä vuosittain varajäsenet 6§ mainitulla tavalla;

  6. valitaan seuraavalle tilikaudelle tilintarkastaja ja varatilintarkastaja;

  1. päätetään hallituksen esityksistä ja niistä jäsenten esittämistä asioista, jotka on jätetty hallitukselle vähintään kolme viikoa ennen kokousta; sekä

  2. käsitellään muut esille muut esille tulevat asiat ottaen huomioon yhdistyslain (503/1989)24§:n säännökset.



9§ Äänioikeus ja päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa



Yhdistyksen kokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni, kuitenkin sääntöjen 4 §:n rajauksin. Yksityisten henkilöiden on käytettävä äänioikeuttaan henkilökohtaisesti. Oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö voi valtuuttaa yhdistyksen kokoukseen edustajan. Sama henkilö voi edustaa ainoastaan yhtä jäsentä.

Äänestys yhdistyksen kokouksessa on avoin, ellei toisin päätetä. Jos suljettua lippuäänestystä vaalissa pyydetään on sellainen pantava toimeen.

Äänestäessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, paitsi näiden sääntöjen 12 ja 13 §:ssä mainituissa asioissa. Äänten mennessä tasan tulee ratkaisuksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoitaa kannattavansa. Vaalin ja suljetun lippuäänestyksen ratkaisee kuitenkin arpa.

Yhdistyksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat ja jonka kokouksen valitsemat pöytäkirjan tarkastajat allekiroituksellaan vahvistavat.



10§ Toimintavuosi, tilikausi ja tilintarkastus



Yhdistyksen toimintavuosi ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös asiakirjoineen on annettava tilintarkastajalle viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan on annettava kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.



11§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen



Yhdistyksen nimen kirjoittaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja, sihteeri ja yksi muu hallituksen määräämä henkilö, aina kolme yhdessä.



12§ Sääntöjen muuttaminen



Yhdistyksen sääntöihin voidaan tehdä muutoksia vain yhdistyksen varsinaisissa kokouksissa. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

Jäsenen tekemät sääntöjen muutosehdotukset on jätettävä hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen varsinaista kokousta.

Muutosehdotus hyväksytään, jos vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä sitä kannattaa.



13§ Yhdistyksen purkaminen



Ehdotus yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa perättäisessä vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Purkaminen hyväksytään, jos kerralla vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä kannattaa.

Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, on sen omaisuus ja varat käytettävä sellaisiin tarkoituksiin, joiden hyväksi yhdistys on toiminut. Jos yhdistys purkautuu, päätetään jälkimmäisessä purkautumiskokouksessa tarkemmin varojen käyttötarkoituksesta.